Lyhyt raportti viimeaikaisista tapahtumista.

Kävimme Nenan kanssa Tampereen KV näyttelyssä ja Nena sai ensimmäisen EH:n, jota oikeastaan lähdettiin sieltä tavoittelemaan. Laitan arvostelun tänne myöhemmin, mutta lyhyesti voisi sitä kuvailla siten, että myös tämän saksalaistuomarin mielestä Nena oli erittäin iso kokoinen narttu. (Tässä arvostelu):
"Erittäin kookas narttu. Hyvä väri. Kaunis karvapeite. Suuri, pitkänomainen pää. Keskimittainen kaula. Selkälinja nousee hieman ja saisi olla kiinteämpi. Rinnan syvyys riittävä. Takaosa liikkeessä hieman jäykkä ja joustamaton, etuliikkeet kunnossa."

Kevät tuo meillä aina mukaan myös toko-harrastuksen. Tälläkin hetkellä ollaan mukana yhdessä ryhmässä treenailemassa. Ryhmä keskittyy lähinnä ohjaajan kouluttamiseen kisatilanteessa, joka on tuntunut todella hyvältä ratkaisulta. Kovasti on meillä petrattavaa, jos aiotaan uskaltautua johonkin kisaan tänä kesänä.

Nenalta leikattiin myös talviturkki pois ja tässä jälleen ennen ja jälkeen kuvat.

Nyt on hiukan aikaa tänne kirjoittaa pitkästä aikaa. Meilä oli n. kuukauden jakso ilman tietokonetta, kun odotettiin vakuutusyhtiöltä päätöstä vanhasta rikki menneestä läppäristä.

Nyt on taas kone ja elämä taas normalisoitunut.

Sitten asiaan, pitkä odotus kannatti, sillä nyt on Nena saanut uuden kaverin. Uusi perheenjäsen syntyi 28.12.2009 ja strategiset mitat olivat 51cm ja 3890g ja siis poika on kyseessä. Äiti ja Isä voivat hyvin ja uudenlainen arki on koittanut. Nena on tutustunut pikku hiljaa uuteen kaveriinsa ja ottanut asian tosi kivasti.

Nyt odotellaan n kuukauden päästä alkavaa valeraskauskautta ja katsotaan kuinka se vaikuttaa koiran ja pienokaisen suhteeseen. Kaiken kaikkiaan voimme olla ylpeitä siitä kuinka rauhallisesti on Nena ottanut asian ja se  antaa selvästi tilaa tarvittaessa ja lähestyy aina hyvin rauhallisesti poikaa.

Pakkasjakso saisi kyllä jo päättyä, sillä pitkillä lenkeillä ei olla päästy vielä käymään oikeastaan kuukauteen ja se näkyy kyllä pienenä turhautumisena Nenassa. Lähi metsissä ollaan Nenaa aktivoitu etsintä leikein ja kepin kanssa peuhaten, mutta tokoilua ei ole otettu kunnolla piiiiitkään aikaan.

Nyt varmaan kirjoitellaan taas tänne hiukan ahkerammin, kun on tämä kone ja kaikki....

Nena on ollut hiukan harmissaan sillä häntä ei huolittu mukaan illalla kun menimme syömään vanhempien luo Leinolaan. Nenan juoksu aika on nyt siinä vaiheessa, että göötti-uros Casper ei malta olla merkkailematta sisälläkään ja pelkona olisi että tulisi ei toivottuja vesikoira-göötti pentuja. Nena siis on joutunut olemaan yksin kotosalla, mutta pitkillä lenkeillä se on saanut käydä ja innokkaana leikkiä uuden vaaleanpunaisen pupun kanssa. Otin muutaman otoksen Nenasta nykyisessä muodossaam, kuvasta näkee, että turkki on kasvanut ja hiukan on aikuistumista olemukseen tullut - muutakin kuin pelkkiä harmaita karvoja.

Leinolassa muut koirat saivat pakkasesta sulatetut raa´at porsaan sorkat syötäväkseen aattona ja täytyy myöntää etten uskoisi Nenan kovin helpolla moisio syödä, ellei sitten viikkokausiin muuta olisi tarjolla. Halla oli myös ostanut joululahjaksi parit komean näköiset pehmolelut IKEA:sta, täytynee ostaa sitten Tampereen Ikeasta noita hauskan näköisiä pehmoleluja, kunhan se ensin valmistuu.

Satulla pienokaisen osotus etenee tuskaisen hitaasti, mutta merkkejä on jo ilmassa että kohta h-hetki koittaa. Nyt ollaan jo 4 päivää yli lasketun ajan, eikä Nenalle vieläkään ole syntynyt uutta leikkikaveria.

Joulu on silti ollut jo tähän mennessä ikimuistoinen ja talviset säät jatkuvat yhä.

Rauhaisaan loppuvuotta toivoo Nena perheineen!

On taas vierähtänyt tovi, kun viimeksi on tänne blogiin käynyt kirjoittamassa. Elämä etenee omaa rataansa  vaikka sitä ei tänne ole aina raapustamassa. Isompana ja ajankohtaisimpana asiana Nenalla on tälle hetkellä uuden perheenjäsenen odotus nimittäin mamin masussa on maha-asukki, jonka pitäisi tässä joulun tienoilla putkahtaa elämäämme. Toki odotusaikanakin on moni asia Nenan elämässä jo muuttunut, sillä mami on ollut nyt kotona jo muutaman viikon, joten tylsää ei ole Nenalla ollut. Lenkkeilyä se on saanut enemmän kun aiemmin, mutta kyllä se on ollut tarpeenkin, sillä puntari heilahti Nenalla tuossa vähän aikaa sitten 21,9kg. Syynä painon nousuun on ollut varmaan Nenan syömien luiden määrä, joiden saamista onkin nyt hiukan rajoitettu. Painon noususta huolimatta Nenassa se ei näy, sillä täytyy muistaa että viime näyttelyssäkin Nena sai maininnan little too big  tai jotain. Säkäkorkeushan on aivan ylärajoilla, itse asiassa hiukan sen yli, joten painoa tulee ollakin sen 20 kilon verran ainakin.

Toinen merkittävä asia Nenalle oli rakkaan painikaveri Rotwaileri-Tanen poismeno. Eli Nenan pitkäikäisin ystävä ja ehdottomasti tämän planeetan paras painikaveri on nyt poissa ja Nenan elämästä puuttuu nyt kunnon vastustaja rajuihin leikkeihin. Vieläkin kun mennään kyläilemään niin Nena tuntuu olevan hämillään  että missä se mustasurma on? Toisaalta Nena on saanut uuden arvokkaan koiraherrakaverin, sillä göötti-Tildan seurana on nyt urosgöötti Casper (n.8v). Hiukan on vielä Nenalla ja Casperilla tutustumisvaihe menossa ja varsinaisia yhteisiä leikkejä ei heillä ole. Nena on kyllä hyvin Tildan ja Casperin kanssa aina tarkistamassa ikkunassa epäilyttäviä ääniä ulkoa, eli samassa porukassa mennään.

Nenan turkki on myös saanut kasvaa ja ihan kivalta se näyttää näin pidempänäkin. Syksyn kurakeleillä sitä sai jatkuvasti suihkuttaa puhtaaksi ja tikkuja ym. pientä roskaa siihen tuppasi jäämään paljon. Toki pidempi karva vaatii hiukan enemmän hoitoa, mutta tällä hetkellä se on enemmän kuin paikallaan ,sillä ulkona paukkuu sellaiset pakkaset ettei ohuessa turkissa varmaan pärjäisi niin hyvin kuin nyt. Pakkasten ja lumen tulo on ainakin isännän mieleen, sillä nyt ei tarvitse pestä tassuja ja mahanalustaa 4-8 kertaa päivässä.

Nenalla alkoi juuri myös juoksuaika, se tulee näimmä aina säännöllisesti jouluna ja juhannuksena - helppo ainakin muistaa. Viime juoksujen jälkeinen valeraskaus oli taas melko vaikea ja olen kuullut että ne tuppaavat vain ajanmukaan pahenemaan. Nyt on tietenkin sen verran eri tilanne kuin viimeksi, että nyt Nenan ei tarvitse juuri yksin olla kotona.

Syksyllä piti mennä johonkin toko-ryhmään harjoittelemaan lisää ja pitkään harkittiin myös kilpailu-uran aloittamista ihan virallisestikin, mutta kun isännän ajatuksen siirtyivät uuteen perheenjäseneeseen ei tuntunut luontevalta panostaa tokoiluun. Harjoituksia tehdään kuitenkin omatoimisesti edelleen päivittäin ja Nena on aina innolla mukana. Keväällä ollaan varmasti taas jossain toko-touhuissa mukana ja lupaan että kesällä 2010 Nena käy jossakin alokas toko-kisassa kokeilemassa (ellei nyt mitään maata mullistavaa tapahdu).

Nena ja Nenan perhe toivottavat kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kesä rupeaa olemaan pikku hiljaa ohi ja arki työkiireineen koittaa. Nenan kanssa ollaan otettu rennosti ja vietimme loman nyt ensi kertaa oikeasti yhdessä koko porukalla. Treeneiltu ei juurikaan olla - ei ainakaan mitään uutta olla opeteltu. Toki pientä treeniä ja leikkiä on lähes päivittäin.

Tällä hetkellä on taas menossa Nenalla valeraskaus puuhat. Ruoka ei oikein maita, kitistää kovasti ja mennään outoihin paikkoihin nukkumaan jne... Eniten valeraskaus näkyy ruokakupin "peittelyssä" ja ylipäätään oudossa käytöksessä, joka poikkeaa normaalista. Toivottavasti menise moinen ohi, sillä pientä oireilua on jatkunut jo useita viikkoja. Tämä valeraskaus taitaa siis olla Nenan juttu ja tähän on totuttava - toivottavasti se ei pahene. Sillä viimeksi laitettiin meidän huonekaluja uusiksi oikeis urakalla ja nyt ei sellaista jaksaisi.

Käytiin muutama viikko sitten myös eläinlääkärillä piipahtamassa - kamalan hajun vuoksi. Pitihän se arvata että anaalirauhasiin oli kertynyt nestettä. Tämä saattaa johtua siitä että Nenan syömä Nutron kana-riisi on laadultaan huonontunut. Sen valmistus muutti jenkeistä unkariin ja paljon ollaan kuultu sen laadun huonontumisesta. Nenalle ei vanha ruoka kelpaa oikeastaan ollenkaan. Kokeilemme Acanaa nyt jos sitten vaihdettaisiin vaikka siihen.

Tällaista siis tällä erää.