Paljon on aikaa taas kulunut siitä, kun viimeksi raapustin tänne jotakin. Olen useaan kertaan meinannut päivittää kuulumisia, sillä matkan varrella on kyllä tapahtunut kaikenlaista, mutta jostain syystä on sanat loppuneet kesken kuten ehkä kohta huomaatte.

Aloitetaan vaikka näin: Nena ilmoitettiin Tampereen kv-näyttelyyn Turun näyttelyn jälkeen, kun haluttiin nähdä kuinka se esiintyy tutun taluttajan seurassa. Nena suhtautuu kaikkeen uuteen aina vesikoiramaisella varautuneisuudella, joten on oletettavaa, että kun hihnan päässä on tuttu ihminen käytös on ehkä hiukan neutraalimpaa. No huomenna tuo koitos sitten on - saa nähdä miten menee...

Turun näyttelyyn mennessä Nenan turkki oli jo kasvanut hyvin pitkäksi ja tassuissa ja erityisesti vatsan alla oli paljon takkuja, joita ei oikein saanut millään aukeamaan. Niskaankin oli huonon remmin vuoksi nirhaantunut jo aiemmin kohta, josta karva oli ympärillä olevaa karvaa lyhyempää. Turun näyttelyyn Hannan avustuksella saatiin hiukan Nenaa jo siistittyä ja reissu viitsittiin tehdä. Katsoimme kuitenkin tarpeelliseksi viedä koira trimmaajalle, jotta saataisiin varmasti tasaista jälkeä ja kehtaisi viedä koiran sitten itse Tampereen koitokseen. Näin tehtiinkin, mutta tulos ei ollut ihan sellainen kun piti. Annoin trimmaajalle seuraavanlaiset ohjeet: Koira on menossa n. 1 kuukauden päästä näyttelyyn, joten leikataan vain 1-2cm kauttaaltaan, jotta saadaan turkista siistimpi ja niskassa oleva kohta tasaiseksi muuhun karvaan nähdän. Trimmaaja siis töihin ja lähdin käymään läheisessä kahvilassa.

Palattuani vastassa oli kynitty veijari. Trimmaaja kehui kovasti, että oli hyvä kun sanoin ettei leikata kaikkea pois, kun kuulemma yleensä vesikoirilta ajellaan turkki kerralle lyhyeksi. Trimmaaja oli saanut aikaan sen, että Nenalla oli 0-7cm jäljellä omaa karvaa jäljellä. Olin aivan sanaton ja lähdin koiran kanssa kotiin. Nyt meillä oli sitten koira, jonka turkki on aivan pilalla. Trimmaaja oli vatsan alusen ja takareisien kohdalta ajellut karvat kokonaan pois, takareisissä karvaa oli paikka paikoin jäljellä n. 1-2cm ja esimerkiksi niskassa oleva karva oli n. 7cm pitkää, tämän lisäksi koko turkin matkalla oli yksittäisiä lyhyempiä ja pidempiä karvatuppoja.

Nyt kolmen-neljän viikon omatoimisen saksimisen jälkeen turkki on saatu kohtalaiseen kuntoon, mutta sapettaa yhä aivan pirusti. Yksi asia on varmaa Pirkkalassa sijaitsevaan trimmaamoon ei ole enää mitään asiaa. Näillä eväillä siis huomenna misseilemään. Karva kuonosta ei nyt kuvaa kehtaa laittaa esille.